PUNK LUREX OK: Veljet, Siskot! (cd)


Hiljaiset Levyt 1996
ARVOJÄRJESTYS | KYYNIKKO | KIRJAILIJA | KELTAISIA TÄHTIÄ | MELKEIN RAKKAUSLAULU | SOSIOLOGIA | VIHAISET | TYÖMARKKINATUKI | SUN HUONEESI | VELJEKSET | PÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ | JULMA SYYSKUU | ME TEEMME TYÖTÄ | PAALIMAJASSA

ARVOJÄRJESTYS

(Wesslin)

Tämä maa ui veloissaan, se kyllä tiedetään.
Siksi täytyy köyhän jälleen vyötään kiristää.
Valoviikot, pankkituki - niitä ei voi köyhä käsittää.

Tampere-talo maksoi monta miljoonaa,
ja ilmavoimat ilman muuta Hornettinsa saa.
Rahaa kyllä on, on kyse siitä, miten sitä käytetään.

Hei, hei, hei! Eiks ois aika panna arvot järjestykseen?
Ei, ei, ei - ei me voida enää jäädä istumaan.
Hei, hei, hei! Meidän täytyy itse puuttuu kehitykseen tämän maan.

Omaisuuttas täällä kyllä tarkkaan varjellaan,
mut vapaasti saat avutonta koiraas kiduttaa.
Sekin on sun omaisuuttas, sä teet sille, mitä huvittaa.

Hevosrääkkääjät sai pienet sakot maksaakseen.
Moni ei ees joudu minkäänlaiseen vastuuseen.
Mut jos et tahdo armeijaan, sua pitkä linnareissu odottaa.

Hei, hei, hei...

Kunnanisät eivät luovu luksusautoistaan.
Jos pankkiherra mokaa, supereläkkeen se saa.
Rahaa riittää, toinen juttu on se, mihin sitä käytetään.

Hei, hei, hei...

KYYNIKKO

(Suojanen)

Ilkeä katse silmissäsi, tiukka ilme kasvoillasi.
Kun sä liityt seuraan, ilon heti onnistut pilaamaan.
Sä vihaat kaikkia etkä sitä peitä.
Luulet olevasi oikea arvostelemaan meitä.

Kyynikko oot etkä voi sietää, että joku jotakin tietää.
Kyynikko oot, toivosi menetit. Ehkä joskus siihen luotit.

Olet kaljaa juonut jo tarpeeksi, eikä sekään tee sua onnelliseksi.
Kun sulle jotain kivaa puhutaan, se saa vain veres kiehumaan.
Oot jäänyt yksin maailmaan, kyllästynyt itseäs katsomaan,
tyytynyt kaikkeen alistumaan ja muita ihmisiä vihaamaan.

Kyynikko oot...

KIRJAILIJA

(Kivikangas - Suojanen)

Nyt eilistä mä muistelen. Kun yöni jälkeen heräsin,
olin viluinen ja janoinen, huoneesta pullot keräsin.
Me tuopin ääressä istuttiin ja politiikasta väiteltiin,
kun tuli seuraan istumaan kaveri pitkässä takissaan.
Se taiteesta vaahtosi. Alkoi vyöryä tarinaa.
Nyt kirjaa se kirjoittaa. Saa julkaisua odottaa.

Pohjoisrinteen taiteilija on vielä kerran kirjailija.

Oli villapaita mun kaverilla, kaksi takkia kirjailijalla.
Hän loisti kosmisuutta. Niin ihminen elää taiteesta.
Vähän tuskaa tunnettiin, pari lasia autettiin.
Kirja unohdettiin, kun meidän rahoista päästiin.
Aloin häntä pilkkaamaan: ei juomalla pääse kunniaan.
Ylpeänä katsoi mua: kai tuopin nuorempana tarjoot.

Pohjoisrinteen taiteilija on vielä kerran kirjailija,
kun ensin viettää elämää, josta tarinoita jälkeen jää.
Pohjoisrinteen taiteilija on vielä kerran kirjailija.

Näillä kujilla kirjailija on nähty ennenkin.
Jos aihetta on sanoa, niin saamme romaanin .
Kun kalja loppuu, silloin tuli sammuu luonnostaan
ja kertomus jää vaille loppuaan.

KELTAISIA TÄHTIÄ

(Suojanen)

Taivaalla keltaisia tähtiä nään, vaikka on pimeää.
Ei ne oo iltatähtiä kulkurin, niistä sai äänestää.

Keltaisia tähtiä sinisellä pohjalla - kaksi väriä.

Nuoret lähtee Eurooppaan töitä hakemaan. Toiveet niitä kuljettaa.
Ennenkin lähdettiin tehtaille Ruotsiin. Postikortit siitä muistuttaa.

Keltaisia tähtiä...

Yksinäinen mökki kaatuu laitamilla Euroopan. Kukaan ei sure sen tähden.
Talot nousee keskuksiin, edistystä suuniteltiin vuoksi keltaisen tähden.

Keltaisia tähtiä...

MELKEIN RAKKAUSLAULU

(Wesslin)

Mitä tää on? Mä oon taas niin levoton.
Rämpytän kitaraa, mutta en keksi mitään sanottavaa.
Sanat ei tuu, ja mun pitäis tää laulu kirjoittaa.
Mä muistelen sua, ja mun muut ajatukset katoaa.

En rakkauslauluja kirjoita, mä joskus tein sen päätöksen.
On niitä tehty jo tarpeeksi. Ei oo musta lälläriksi.
En rakkauslauluja kirjoita, oon tehnyt päätöksen,
mutta sinun kohdallas vois melkein tehdä poikkeuksen.

Mitä sä teit, kun sä sait mut haaveilemaan?
Ei vetele tää, jos mä imagoni aion säilyttää.
Sanat ei tuu, ja mun pitäis laulu loppuun kirjoittaa.
Mä muistan taas sua, ja mun muut ajatukset katoaa.

En rakkauslauluja kirjoita, mä joskus tein sen päätöksen.
On niitä tehty jo tarpeeksi. En tahdo jonon jatkoksi.
En rakkauslauluja kirjoita, oon tehnyt päätöksen.
Mutta sinun kohdallas vois melkein tehdä poikkeuksen.

En rakkauslauluja kirjoita, mä joskus tein sen päätöksen.
Mutta sinun kohdallas vois melkein tehdä poikkeuksen.
En rakkauslauluja kirjoita, oon tehnyt päätöksen.
Mut maybe sinun kohdallas mä voisin tehdä poikkeuksen.
Mut beibi sinun kohdallas voisin tehdä poikkeuksen.

SOSIOLOGIA

(Kukkaisniemi, Suojanen)

Silloin, kun Elvis kuoli, mä olin koulun keittolassa
paidankaulus olkapäillä, läskipohjat kengissä.

Katalla oli kasetilla monta rokkisävelmää.
Me valot sammutettiin ja hämärässä tanssittiin.

Ennen oli hauskaa, vain työttömyys toi hätätilan,
mustan pilven varjostamaan nuorten elämää.

Oli kurjuutta vain Biafrassa, ihmisiä sorrettiin.
Se kaukana on Euroopasta, missä tänään taistellaan.

Ennen oli hauskaa, vaikka energiaa säästettiin.
Nyt ydinvoimaa lisää tahtoo kaikki rakentaa.

Rakenteet on ajan mittaan pari kertaa muuttuneet.
Uusiin vaatimuksiin kukin vastaa tavallaan.

Poliittiset liikkeet nousi värein vihrein, punaisin.
Nyt intomieli vaihtunut on markkinoiden orjuuteen.

Mä kansalaisopistossa käyn posliinia maalaamassa
enkä enää kehtaa mitää seinään kirjoittaa.

Ennen oli hauskaa, nyt on fiilis latistunut.
Kello on jo paljon, pitää mennä nukkumaan.
Aamulla mun täytyy nousta, kakku pitää koristaa.
Kolmekymmentä on täynnä - saanhan puhaltaa.

VIHAISET

(Wesslin - Suojanen)

Pikku nahkapää, se kaupungilla taas jyrää muttei potki vanhuksii.
Se on vaan niin harmissaan, kun ei riitä toimintaa.
Poikaa alkaa masentaa.

Hei, miksi väkivaltaa sä jaat?
Kun toimintaa jäit kaipaamaan, niin sä lähdit seuraamaan
suurempaa johtajaa. Se osaa suakin taluttaa.
Perusjuntti, sovinisti itsekseen haaveilee käskyvallan maailmaa.
Hiljaista raivoa sohvallaan huokailee, kunnes alkaa toimimaan.
Hei, miksi väkivaltaa sä jaat?
Eihän se kuitenkaan voi ikuisesti välttää sinuakaan.
Se kaikki tulee takaisin taas, ja niin sä alat kostaa.

Virkamiehet toimistossa tiedostoja selailee.
Ne löytää paljon tarinaa.
Ei ihminen voi mitään, jos kone alkaa jyrämään,
on käsky käynyt kohtalon.

Hei, miksi väkivaltaa sä jaat,
kun tieto henkilöstä voi saada aikaan mitä vaan?
Näin pelätään ja ootetaan. Soi ovikello uudestaan.

TYÖMARKKINATUKI

(Suojanen)

Kiitos työpaikasta, kiitos päivärahasta.
Sitä KELA maksoi mulle palkan asemesta.

Puoli vuotta ihanuutta, ei nyt enää ole uutta
paikkaa, missä jatkaa voisin velvollisuutta.

Työtön-työtön -ilmoituksen postitan taas jakson uuden.
Samaa rahaa saada voi vain jouten ollessaan.

Kun Jorma lukee lehteään, mä samat sivut täällä nään.
Ei paikkaa toisen päälle enää laittaa kai voi.

Toiset juovat kaljaa, toiset menee kirjastoon.
Minä soitan haitarilla kansansävelmää.

Ei me olla laivassa, eikä olla turvassa.
Meillä on tukevasti jalat irti maasta.

SUN HUONEESI

(Wesslin)

Kun tuun sun luokses, niin mä kuljen pitkin kylmää käytävää.
Mä etsin huonettasi joukosta toisten samanlaisten tietäen:

Ei täällä koskaan kukaan voi olla onnellinen ihminen,
enkä mä koskaan täysin ymmärtää voi mieltä sen mun omaisen.

Mä kuljen läpi synkän joukon ja ohi kiireisen hoitajan.
Kun astun numeroituun huoneeseen, sä istut hiljaa keinuen.

Mä toivon, että voisin auttaa tai vain lohduttaa hetkisen,
ja että vihdoin sanat oikeat löytäisin, mutta en - mä oon vain hiljaa.

Mä tiedän, ettet koskaan voi olla onnellinen ihminen.
Mä toivon, että voisin auttaa tai vain lohduttaa hetkisen - edes hetkisen.

VELJEKSET

(Suojanen)

Kaksi poikaa, veljet keskenään, hiljalleen kulkivat kouluteitänsä.
Joka päivä ne samoissa vaatteissa istuivat muiden koululaisten joukossa.

Ei opettajat niistä pitäneetkään, vaikka se toinen oli hyvä piirtämään.
Välitunnilla sille me vaihdettiin kaikkein matalin tuoli pulpettiin.

Päivän voi näin paremminkin kuluttaa. Kaksi poikaa tekee metsään majaa.
Ei tarvi koulua se ken työtä saa, pojat aattelee, on vapaa tää maa.

Levottomuus jokin mieltä painaa. Ne lähtevät seikkailuun luvattomaan.
Näen ikkunasta, kun pojat salaa jonkun Fiatilla maantiellä ajaa.

Kaksi poikaa, veljet keskenään, nyt vapaina kulkevat työn perässä.
Seitsemästä neljään niitä alkoi väsyttää. Kassan kautta lähtee pojat taas menemään.

PÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ

(Wesslin)

Oli jälleen yksi sateinen sunnuntai,
kun mä Lapinniemeen lähdin polkemaan.
Roomalaisen höyrysaunan kautta allasosastolle polskuttelemaan.

Jotain ylellistä tässä ikävässä elämässä: päivä kylpylässä.
Isoisänaikuisissa uikkareissa minä köllin porealtaan lämpimässä kloorivedessä.

Mineraalivesiallas kruunas nautinnon. Sen syleilyssä syntyi päätös tää:
Kun saamme seuraavan keikkapalkkion,
me mennään koko bändi kylpylään.

Jotain ylellistä tässä...

JULMA SYYSKUU

(Wesslin - Siukonen)

Tuijotan koskeen enkä saa jalkojani liikkumaan.
Kysyn itseltäni, miksi taaskin syksyn tullen tänne jään.

Julmaa on, kun iskee syyskuu.
Puut ruostuu, valo katoaa.

Äänen vielä kuulen: menneen kesän varjo kuiskaa
kylmettynein huulin lohdullisen vertauskuvan
väsyneestä auringosta, joka talviuneen tahtoo nukahtaa.

Julmaa on, näin jatkuu syyskuu.
Kylmät sormet niskaan tarttuu.

Julma, loppumaton syyskuu.
Maa sammuu, nukkuu kuu.
Kylmä taivas yksin valvoo.
Sulje silmät.

ME TEEMME TYÖTÄ

(Suojanen)

Työtä me teemme, mutta rahat menee toisiin taskuihin.
Arvomme tiedämme, on maailma meidän käsissämme.

Herrat on juhlineet, me jälkiä jäämme korjaamaan.
Kahvilla päätetään: me vielä ahdingosta selvitään.

Me muutetaan tätä maailmaa pala kerralta suuntaan parempaan.
Tehdään vaan, mitä tarvitaan. Viis veisataan, mitä käsketään.
Me muutetaan tätä maailmaa. Ei meitä voi lannistaa.

Väärissä käsissä on valta ollut yhteiskunnassa.
Nyt tahtia vaihdetaan. On lamatalkoot täällä toisenlaiset.

Turhaa on komentaa, me emme teitä enää kuuntele.
Parhaiten tiedämme sen, miten ihmisen on hyvä elää.

Me muutetaan tätä maailmaa...

PAALIMAJASSA

(Wesslin - Suojanen)

Monta vuotta mennyt on. Nyt oon melkein koditon.
Lähdin pois ja toisetkin on jo menneet kihloihin.
Muistan vanhat kaverit, innostuneet punkkarit.

Kylän pelikentällä hiekkamontun vieressä fiiliksellä urheiltiin.
Sitten hernevarkaissa, illoin paalimajassa me systeemiä epäiltiin.

Meidän kylään tuli punk. Rintamerkit hankittiin.
Sotaa apatiaa vastaan oli slogan ainoastaan.
Meidän paalimajassa liekki paloi langassa.
Kylän pelikentällä...

(c) Manus


[ Main | Company | Bands | Archives | FAQ | Mailorder | Cataloque | Coming |
Links | Friends | E-directory | Technical | News | Suomeksi | Demos ]

Created by JJu: September 3, 1996        Julmaa on, näin jatkuu syyskuu.

Last Updated: September 3, 1996